Tor-verkko

Tor-verkko, Suomessa myös sipuliverkkona tunnettu, on internet-selainta muistuttava ohjelmisto, joka mahdollistaa mahdollisimman anonyymin internetin käytön.

Tor-verkko

Tämä tapahtuu muun muassa salaamalla IP-osoitteita ja käyttämällä erilaisten sensuurien kiertoreittimiä. Kansankielellä Tor-verkko sekoittaa verkon käyttäjän sijainnin niin, että hänen liikkeitään eli netin käyttöä on vaikeampi seurata sen ansiosta, että on haastava jäljittää mistä kyseinen ihminen selaa verkkoa, toisin sanoen on vaikea selvittää kuka tarkalleen hän on. Ohjelmisto on maksuton ja maailmanlaajuinen. Jo Wikipediakin kertoo, että Tor-verkkoa käytetään lähinnä laittomiin tekoihin. Kieltämättä verkosto on tunnettu sellaisena, joka soveltuu laittomaan kaupankäyntiin (esimerkiksi huume- tai asekauppojen sopimiseen) ja dark webin selaukseen, jo pelkästään sen anonyymiutensa ja salaisuutensa vuoksi. Silti tuntuu kohtuuttomalta väittää, että Tor-verkko itsessään on ‘laittomia tekoja varten’. Nykypäivänä verkkoturvallisuus on entistä tärkeämpää ja yhä enenevissä määrin ajankohtaista, ja Tor-verkko soveltuu oivasti myös perus internetin käyttöön ilman, että ihan kaikki tiedot jäävät roikkumaan bittiavaruuteen. On myös otettava huomioon, että joissakin maissa niinkin yksinkertaiset ja meille suomalaisille itsestään selvät asiat, kuten sosiaalisen median käyttö, ovat kiellettyjä lailla. Näin ollen monet Tor-verkkoa ‘laittomuuksiin’ käyttävät saattavat todellisuudessa tehdä sellaisia asioita, jotka eivät kuitenkaan ole universaalilla tasolla kovinkaan moraalisesti tuomittavia. Toki sanotaan, että esimerkiksi Google-haun tuottamat tulokset esittävät vain alle kymmenen prosenttia internetin koko kapasiteetista, joten jäljelle jäävään 90 prosenttiin netin tuotoksista mahtuu luonnollisesti myös hyvin epämääräistä ja kyseenalaista tulosta.

Tor-verkon historia

Tor-verkon historia

Tor-verkko perustettiin jo noin 1990-luvun puolessa välissä, matemaatikko Paul Syversonin sekä tietojenkäsittelytieteilijöiden Michael Reedin ja David Goldschlagin toimesta. Miehet työskentelivät yhdessä Yhdysvaltain laivaston tutkimuslaitoksessa, ja keksivät verkon perusperiaatteen sekä -teknologian yhteistyönä. He antoivat toimintamallille nimen sipulireititys, ja sen päätarkoitus oli luoda verkosto jonka avulla tietoa voitaisiin siirtää verkossa paljastamatta sen alkuperää. Sipulireititys-nimitys muodostui siitä, kuinka verkko käyttäisi useita kerroksia suojataakseen tietoa – jokainen kerros luo lisäpeittoa. DARPA, eli Yhdysvaltain asevoimien tutkimusorganisaation, jatkoi sipulireitityksen kehittämistä vuodesta 1997. Ensimmäinen Tor-ohjelmiston versio julkaistiin jo 20. syyskuuta 2002. Vuonna 2004 Yhdysvaltain laivaston tutkimuslaitos julkaisi Tor:in lähdekoodin vapaan lisenssin alla, jonka jälkeen kansainvälinen tietoyhteiskunnan kansalaisoikeuksia puolustava järjestö Electronic Frontier Foundation (EFF) ryhtyi rahallisesti tukemaan Tor-verkon kehityksen jatkumista. Tänä päivänä Tor-ohjelmistoa ylläpitää Tor Project -järjestö, joka on yleishyödyllinen tutkimus-koulutusjärjestö. Tor-verkkoa sponsoroi myös useammat kuuluisat lähteet kuten Britanniassa sijaitseva Cambridgen yliopisto, ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch sekä maailmanlaajuisesti tunnettu Google.

Pahat aikeet?

Pahat aikeet?

Kaikki yhdistävät Tor-verkon laittomaan huumekauppaan, hieman mielikuvituksellisemmat kertovat kauhutarinoita kavereilleen, kuinka “sieltä voi tilata vaikka palkkamurhan!”. Kuitenkaan verkko ei toimi ihan niin yksinkertaisesti, että se ladataan ja sieltä aukeaa tori-keskus, mistä voi tilata huumeita, aseita ja vaikkapa niitä palkkamurhia. Todellisuudessa Tor-verkko toimii aivan kuten mikä tahansa muu selain – käyttäjän on osattava suunnata haluamilleen sivustoilleen, myös silloinkun, kun hänellä on laittomuudet mielessä. Tor:ia on kehuttu esimerkiksi poliittisten aktivistien keskuudessa, jotka ovat monen kansalaisen mielestä ihan ‘hyvissä aikeissa’ mutta pelkäävät pidätystä esimerkiksi asettuessaan vastarinnaksi valtiota vastaan. Aina Yhdysvaltain kansalliseen turvallisuusvirastoon (NSA) asti Tor-verkkoa kehutaan turvallisuutensa, anonyymiutensa sekä nopean vasteaikansa ansiosta. Ohjelmisto on ainutlaatuinen kehitykseltään ja useat mediat ovat kertoneet sen olevan erityisen helppokäyttöinen. Tor-verkko on siis saanut huomattavasti enemmän kehuja kuin mitä sen yleinen negatiivinen konnotaatio antaisi ymmärtää. Ei siis tarvitse pelätä, että ladatessasi Tor-verkon kokeillaaksesi sitä poliisi tulisi kolkuttelemaan ovellesi kyselemään, mitä laittomuuksia koneellasi harrastetaan!