Hakkerointi

Jo pelkkä nettihaku termillä ‘hakkerointi’ antaa lukuisia tuloksia koskien digilaitteisiin murtautumista. Kaikki käsitteet eroavat hieman toisistaan.

Hakkerointi

Puhelimien hakkerointi liittyy toki (luvattomaan) telekommunikointilaitteeseen murtautumiseen mutta sitä saattaa tehdä esimerkiksi poliisi kuunnellessaan epäillyn rikollisen puheluita tai ihan kännykkäliikkeet, jotta puhelin toimisi myös muiden kuin alkuperäisen operaattorin sim-korttien kanssa. Puolestaan ROM-hakkerointi koskee muun muassa videopelien ohjelmoinnin manipulointia – eli jälleen tietoihin murtautumista muttei välttämättä negatiivisessa mielessä. Tämä artikkeli käsittelee ainoastaan perinteistä, pääsääntöisesti tietokoneiden, hakkerointia eli niin sanottua tietoturvahakkerointia (eng. Security hacking). Mitä enemmän maailma muuttuu digitaaliseksi sitä enemmän hakkerointi yleistyy, tai muuttuu näkyvämmäksi, sekä laajenee käsitteenä. Aiemmin media esitti tyypillisen hakkerin aknenaamaisena ja silmälasipäisenä nörttinä, joka koodailee sotkuisesta makuuhuoneesta, nykyään ohjelmat kuten Mr. Robot pyrkii viestittämään jotain hieman sivistyneempää mutta edelleen näyttää hyvin yksipuolisen ja kliseisen esimerkin hakkerista.

Hakkerityypit

Hakkerityypit

Helpottaakseen hakkeroinnin perimmäisten syiden ymmärtämistä hakkerit ovat jaettuna muutamaan eri tyyppiin. Hakkerimaailmassa nämä ovat esitetty eri väristen hattujen avulla. Ainoa poikkeus on komentokieli-jonne (eng. script kiddie), joka on nimitys hakkerille, joka käyttää valmiiksi koodattua ohjelmistoa tai skriptausta tehdäkseen kiusaa, esimerkiksi floodatakseen IP-osoitteen. Tämä hakkerityyppi ei varsinaisesti osaa itse hakkeroida ja he käyttävät yksinkertaisia taitojaan ihan vain siksi, koska voivat. Komentokieli-jonnet eivät vedä vertoja mustille hatuille, jotka murtautuvat pankkien ja isojen yhtiöiden tietoverkkoon varastaakseen rahaa tai luottokorttitietoja. Mustista hatuista lukee usein uutisissa. Ne ovat vastakohta valkoisille hatuille, jotka ovat niin sanottuja eettisiä hakkereita. Valkoiset hatut ovat hakkerimaailman ‘hyvät tyypit’ ja sankareita, jotka auttavat poistamaan viruksia ja testaamaan yhtiöiden tietoturvaa. Tyypillisesti valkoisella hatulla on tutkinto IT-alalta ja he työskentelevät tietokoneiden ja tietoturvan parissa. Kuten muissakin asioissa, hakkerointi ei ole mustavalkoista. Näin ollen mustan ja valkoisen hatun välimaastosta löytyy suurin osa hakkereista eli harmaat hatut, joilla ei varsinaisesti ole ilkeitä aikomuksia mutta he eivät myöskään tee erityistä hyvää hakkeroinnillaan. Nämä kolme päätyyppiä kattavat suurimman osan hakkereista, loput tyypit ovat jonkinlaisia edellä mainitun hybrideja. Vihreät hatut ovat aloittelevia hakkereita, jotka janoavat tietoa ja tavoittelevat hakkeripyramiidin huippua. Heistä useimmiten kuoriutuu harmaahattuja heidän opittuaan alan salat. Siniset hatut ovat hyvin samankaltaisia aloittelijoita mutta he eroavat vihreistä hatuista siinä, etteivät siniset hatut todellisuudessa halua oppia mitään vaan tavoittelevat kostoa. Tämä saattaa kohdistua heitä netissä kiusanneeseen tai oikeastaan keneen tahansa. Viimeisimpänä muttei suinkaan vähäisempänä ovat punaiset hatut eli hakkerimaailman vigilantet. Valkoisten hattujen tavoin he pyrkivät estämään mustien hattujen toiminnan, tosin punaiset hatut eivät niinkään välitä mustien hattujen jättämien tuhojen korjauksesta vaan haluavat tuhota itse mustan hatun. Hakkeroimalla ja muun muassa virusten avulla he aiheuttavat mittavaa tuhoa mustan hatun tietokoneelle, joskus jopa sabotoiden mustan hatun henkilökohtaista elämää.

Hakkerointi muuttuu ajan kanssa

 

Hakkerointi muuttuu ajan kanssa

Vaikka hakkerointia on ollut siitä lähtien kun tietokoneitakin ruvettiin lanseeraamaan, aiemmin hakkeroinnin näkyvä puoli rajoittui lähinnä muiden ihmisten Myspace ja IRC-gallerian tilien hakkeroimisesta vaihtaakseen sen henkilön profiilikuvaksi vaikkapa ruman kuvan. Silloinkin hakkerit jakautuivat hyvätahtoisiin ja pahatahtoisiin. Hakkerointi kehittyy siinä missä digitalouskin, sen mukana. Esimerkiksi bitcoinin mukana tuli bitcoin-louhinta. Hakkerointi on laajentunut ja mukaan on tullut muun muassa poliittinen hakkerointi (haktivismi) ja erinäiset hakkeriryhmät, kullakin oma taka-ajatus ja agendansa. Eikä tilanne näytä ainakaan toistaiseksi hidastuvan, päinvastoin kehitys jatkuu yhä enenevissä määrin niin digitaalisaatiossa kuin hakkeroinnissakin.